maanantai 27. lokakuuta 2014

MERSUJA JA MAKSALAATIKKOA

Ihmiset haluavat kokea osallisuutta yhteisöön monin tavoin, myös kuluttamisen kautta. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme luomat kulutuspaineet ohjaavat monia elämään kuitenkin yli varojensa. Ihmisten raha-asioiden solmujen ja luottotietojen menettämisen taustalla on yhä useammin elämänhallinnan ongelmia. Moni on erehtynyt kuvittelemaan, että jokaisella on synnynnäinen oikeus elää äveriäästi ja luksusta haalitaan luotolla. Takaisinmaksu pienissä erissä voi tuntua helpolta, mutta pienet purot ovatkin ansa. Niistä syntyvät vuolaat virrat. Kun pienlainoja on otettu surutta ja säästelemättä, talous ei kestä esimerkiksi yllättävää työttömyyttä tai kodinkoneen hajoamista.

Tarinat itse aiheutetusta köyhyydestä yleistyvät. Koti voi olla komea ja autot uusia, mutta kotona syödään vuodesta toiseen makaronia ja maksalaatikkoa. ”Tästä ei sitten puhuta”, sanovat vanhemmat lapsilleen. Tavaran vähyys ei ole köyhyyden kuva Suomessa. Mehän hukumme krääsään. Elämänhallinnan uupuminen ja avuttomuus arvovalinnoissa ajaa reilusti köyhyysrajan yläpuolellakin eläviä venyttämään penniä.

- Antti Kulmala, Diakoni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti